Iivan 4kk oireilee. Nyt minä sen uskallan varmasti sanoa. Kyllä. Meillä on kolmas allerginen lapsi perheessämme. Kiitos vaan ja ole hyvä. No, jos jotain hyvää tästä haemme niin se, ettei tule ihan yllätyksenä ja on ainakin kokemusta aiemmista.
Aluksi Iivanin kakka haisi ihan mielettömän sietämättömälle, vaikka siis rintamaitolapsi on ikänsä ollut ja on edelleen.. Siitä aloin vähän epäilemään..
..seuraavaksi alkoivat pulauttelut, kirkkaat nesteet nousee ylös, vetää kaarelle itseään ja itkee hurjana.. Röyhtäilee ties kuin kauan syönnistä ja viihtyy parhaiten pystyasennossa. -> Se on se Herra refluksi joka meitä kiusaa.
..Kolmanneksi tajusin sen, että peruna, peruna on paha. Selvästi oireet vähenivät kun jätin omasta ruokavaliostani perunan pois. Siitä on jo aikoja kun sen tein, välillä sorrun kuitenkin ja kuinkas ollakaan; Meillä huudetaan seuraava päivä, joskus sitä seuraavakin. Nyt olen läksyni oppinut: En koske perunaan. =/
..Kananmuna-pahalainen. Isäinpäiväkakusta se alkoi, makaroonilaatikon kananmuna jatkoi ja sen jälkeen huomasin, missä ikinä sitä onkin, esim. omenapiirakassa, saan lapsen huutamaan.. Noh, elämä ilman munaa, se menettelee. Perunaa kaipaan enemmän.
Ja eräänä päivänä tajusin: Meillä nukutaan päivällä todella huonosti päiväunia. Noin 10-20 minuutin pätkiä, jos sitäkään. Nukkumaan käydään hillittömän huutamisen jälkeen vain ja ainoastaan. Ei rauhallisia itsestään nukahtamisia, ei puhettakaan siitä. Myös yöt ovat toisinaan todella repaleisia. Ja tuntuu, että kaikki nämä oireet, ne pahenee vain.
Tätä päivää aiemmin en ole sitä ääneen uskaltanut sanoa, mutta olen varma; MEILLÄ OLLAAN ALLERGISIA!
Neuvolassa sain kuulla, että lapsen suoliston kehittymättömyyttä se voi olla.. Edelleen nukuta mahallaan jne.. No joo, totta toinen puoli, mutta kun minä olen jo kaksi vastaavaa kasvattanut ja kasvatan edelleen, niin väitän tietäväni lapseni. Tällä erää en usko muiden sanomisiin pätkääkään: Minä olen äiti ja luotan äidin vaistooni. Minä tiedän kun lapsellani on paha olla.
Tulevaisuus, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Suren jo ajatusta tissin lopettamisesta (edellinen imetys piti kesken kaiken lopettaa lapsen ollessa 8kk), mutta minun on aloitettava tämän ajatuksen työstäminen jo nyt. Se on mahdollista, että näin tulee taas käymään. Olen päättänyt katsoa tilannetta vuoden loppuun saakka. Sitten palaan asiaan oman allergialääkärimme kanssa. Katsotaan. Toivotaan, että selviydytään helpommalla mitä pelkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti